Suositeltu

Haluatko kehittää kivijalkakauppasi myyntiä ja perustaa verkkokaupan – tai toisinpäin? Osta kirjani

Väitetään, että verkkokauppa syö kivijalkakaupan, ja näin on tilastojen mukaan käynytkin. Yhä useampi kauppias sulkee myymälän ovet lopullisesti. 

Verkkokauppiaat ovat kuitenkin alkaneet perustaa omia kivijalkamyymälöitä, koska he haluavat näkyä ja olla läsnä kuluttajien arjessa.  Toisaalta myös perinteiset kauppaliikkeet avaavat verkkokauppoja.

Yhdistämällä kivijalkakaupan ja verkkokaupan parhaat puolet saat vauhtia kauppasi toimintaan, sinusta voi tulla menestyvä hybridikauppias. Tämä aihe kiinnosti minuakin, siksi tein siitä kirjan, johon Sinunkin kannattaa tutustua!

Tämä kirja on kirjoitettu sinulle, jota innostaa kaupan uusimmat kehitystrendit ja tulevaisuuskuvat, sekä kivijalka-ja verkkokaupan yhdistäminen hybridiksi – digijalkakaupaksi.

Faktaa kirjastani:

  • Digijalkakauppa – kivijalkakaupan ja verkkokaupan hybridi, omnikanavan ja median liittolainen
  • 144 sivua
  • Lukuisia piirroksia, sarjakuvia ja mallinnuksia
  • Lisäksi off-line markkinoinnin ideakuvasto
  • Digijalkakauppa- caset, kolme kappaletta: Lankakauppa Titityy, Beyond Store ja KOTO Designmarket

Kirjani oli varsin mielenkiintoinen matka vähittäiskaupan tulevaisuuteen. Paljon enemmän jouduin kuitenkin paneutumaan nykyisyyteen.

Kauppa on muuttamassa muotoaan. Siitä on tullut enenevässä määrin kivijalka-ja verkkokaupan hybridi. Väitettä tukevat valitsemani case-yritykset, jotka varsin luontevasti ja tehokkaasti toimivat monikanavaisesti. On kuitenkin liian aikaista sanoa, että media on myymälä, tai toisinpäin. Kehitys on kuitenkin menossa tähän suuntaan. Kuluttajat ovat tässä edelläkävijöitä ja valmiita muutokseen. Kaupat ovat vielä lähtökuopissa. 

Seuraavassa kuviossa esittelen mallini digijalkakaupan konseptista (letim©timolehtonen2021)

Kaupanteon perusyksikkönä voitanee pitää kivijalkakauppaa.

Kirjassani olen kuvaillut sen roolin muuttumista tuotteiden myymisestä brändikokemusten ja tarinoiden mediakanavaksi. Myymälä on muuttumassa teatteriksi, paikaksi, joka tarjoaa elämyksiä. Offline-myymälän rinnalle perustetaan yhä useammin verkkokauppa, jolloin voidaan puhua jo monikanavaisesta kaupanteosta. Verkkokaupan ostokset voi saada kotiin toimitettuna, tai ne voi noutaa myymälästä.

Omnikanavaisuus (omnichannel) on koko mallin yhdistävä ja yhteensitova ”liima”, joka mahdollistaa vuorovaikutuksen yritysten ja kuluttajien välille esimerkiksi kasvokkain, kännykällä, tabletilla tai tietokoneella.

Myymälä on media verkossa ja toisaalta teatteri kivijalassa. Oli miten oli, tärkeintä digijalkakauppiaan on hallita sisällöntuotanto. Sisältö syntyy yrityksen historiasta, arjesta ja tapahtumista. Se on tuotekuvauksia, katalogeja ja somepäivityksiä. Tärkeässä roolissa ovat tietysti yrityksen henkilökunta ja heidän asiantuntemuksensa. Tietoa, osaamista ja kokemuksia voi jakaa esimerkiksi artikkelien ja oppaiden muodossa.

Kivijalkakauppa on asiakkaiden kohtaamispaikka.

Kirjani on uuden ajan vähittäiskaupan yksinkertaistettu kuvaus. Se kokoaa mielestäni hyvin yhteen kaiken sen oleellisen, jonka olen kirjoittamisprosessin aikana oppinut ja oivaltanut nykyajan menestyksekkäästä kaupanteosta.

Kyläkauppa keskellä kylää

Kyläkauppiaan elämä on värikästä. Häntä ympäröi tiivis kyläyhteisö ja usein myös vahva mökkiläisten ”seurapiiri”. Välillä työ on todella hektistä, toisinaan aikaa jää tuumailuun ja uusien suunnitelmien laatimiseen. Oheiseen ajatuskartta pyrkii tyhjentävästi kuvaamaan kyläkaupan ja kauppiaan elämänpiiriä sekä kaupanpidon prosessia. Syvenny rauhassa ja pohtien!

Kyläkauppa 2.0

KIVIJALKAKAUPAN NOUSU VAI TUHO?

Valinta Ruokamatti, Tellervonkatu 15 40100 Jyväskylä (1955 – 1999)

Kivijalkakaupan nousu vai tuho? Tätä monet pohtivat tällä hetkellä.

Olimme isän kanssa yhteensä 43 vuotta kauppiaina. Hän perusti Sekatavarakauppa M.I. Lehtosen Jyväskylään Tellervonkadulle vuonna 1955. Minä jatkoin yritystä aina vuoteen 1999. 

Anja Santala maalasi kaupastamme naivistisen taulun vuonna 1991

Näin jälkeenpäin on tullut muisteltua noita vuosia.

Jos x-akselilla olisi kaupan nk. kovat tekijät kuten myyntineliöt, henkilökunnan määrä, tavaravalikoima ja vuosimyynti, niin y-akselilla olevat asiat, jotka nostavat kaupan nk. ”second level”, josta Esa Saarinen on myös puhunut, näkyvät tässä maalauksessa. Mitä ne mielestäsi ovat?

Jotenkin tuo kivijalkakaupan pyörittäminen on todella kiehtovaa hommaa.

Itse väsyin kymmenessä vuodessa, ja 90-luvun lama ja automarkettien esiinmarssi söivät kannattavuuden. Silti kipinä jäi kytemään ja purkautui lopulta kirjaksi. Ajatus digijalkakaupasta kiehtoo ja vie mukanaan. Vaikea olla innostumatta…Seuraavassa postauksessa kerron vastauksen tähän ”second level-asiaan”.

Omakustanne vai ”joku muu” kustantaja

Vihdoinkin sain kirjani valmiiksi. Oli riemullinen haaste vääntää leipätekstiä, piirrustella ja mallinnella. Taitonkin tein ihan itse, kun olen saanut Indesign-oppia kansanopistossa. Mielestäni kirjasta tuli hyvä! Poikani Oliver Lehtonen suunnitteli siihen vielä upean kannen.

Seuraavana tuli mieleen, että mistä löytyisi kirjankustantamo eli kustannusyhtiö, joka innostuisi kirjastani. Kustantaja tai julkaisija tarkoittaa henkilöä tai yritystä, joka julkistaa eli rahoittaa ja saattaa tuotteen kuluttajien ostettavaksi tai käytettäväksi. Lähettelin kyselyjä mahdollisille kustantamoille, ja vastauksiakin on tullut:

Kiitos yhteydenotosta. Valitettavasti teoksesi ei sovi kustannusohjelmaamme. Toivottavasti julkaisija löytyy muuta kautta.

Meillä on nyt valitettavasti syksyn kustannusohjelma jo lukittu ja myös kevät aika pitkälle selvillä…

Kiitos käsikirjoituksesta. Kaikki meille saapuneet luetaan. Saat vastauksen 1-6 kuukauden sisällä. Toivomme että vältät käsittelyä hidastavia tiedusteluja.

Niinpä en jäänyt odottamaan kuudeksi kuukaudeksi, että ehkä joku kirjani julkaisee. Ja ymmärrän oikein hyvin, jos kustantajat eivät siitä heti innostuneetkaan. Ihan väkisin, mutta ilman katkeruutta tunsin pientä kateutta niitä kirjantekijöitä kohtaan, jotka saavat tuotoksensa taakse jonkun kustannusyhtiön. Uskon, että silloin voi tuntea olevansa oikea kirjailija. On päässyt ammattilaisten joukkoon.

Hyvin tässä on kuitenkin käynyt. Uuden kirjan aineisto on lähetetty Keuruun Laatupainoon, ja Antti Puoliväli hoitaa homman. Kahta aikaisempaa kirjaani on myyty lähemmäs tuhat kappaletta. Yksi niistä on käännetty korean kielelle ja julkaistu Etelä-Koreassa. Voin nöyrästi kiittää kirjojen ostajia ja lukijoita, jotka ovat suosineet omakustanteitani. Teidän ansiosta näitä kirjoja voi kirjoittaa. Kirjaa ei ole olemassa, jos sillä ei ole lukijoita.

Olen kiitoksen velkaa myös Suomen tietokirjailijat ry:lle saamastani tuesta. Heidän avullaan Suomessa ilmestyy lukuisa määrä valtavirran ulkopuolelle jäävää innostavaa ja innovatiivista marginaalikirjallisuutta, joka muuten jäisi julkaisematta.

11 ajatusta digijalkakaupasta

Suurin osa kuluttajista viis veisaa siitä, mitä sinä yrityksenä tai yksilönä verkossa huudat, mutta jos sattuvat kuitenkin huomaamaan ja kommentoimaan julkaisujasi, he yleensä tuumaavat EAPA (en aio pyydellä anteeksi).

Kuluttaja rakentaa digikaaoksesta hyvin ketterästi itselleen ihan ikioman pelikentän, jossa toimii ja kommunikoi muiden kanssa. Siellä on suosikkiverkkopalvelut, valitut somekanavat ja verkkomyymälät, hakukone, sähköposti ja pikaviestikanavat sekä pelit.

Hän itse päättää, mitä katsoo ja kuuntelee, lukee ja kirjoittaa, julkaisee ja lataa. Tässä mielessä demokratia ja yksilön vapaus toimivat loistavasti. Vaarana on joutua urkinnan, salaseurannan, petoksen, propagandan ja manipuloinnin kohteeksi. Voi syntyä myös digiriippuvuuksia.

Digitaalinen markkinointi on jäävuoren huippu. Piilossa veden alla pitää olla valtava määrä ymmärrystä myös perinteisestä markkinoinnista.

Kannattaa pohtia digitaalisuuden lisäksi markkinoinnin kilpailukeinoja, kuluttajakäyttäytymistä (psykologian ja sosiologian näkökulmat), markkinoinnin toimintaympäristöjä ja viestintää.

Tulla löydetyksi ja huomatuksi verkossa aina vaan vaikeampaa. On vain yksi hakukone, jonka ensimmäiselle sivulle sinun pitää päästä ollaksesi olemassa. On vain noin yksi sosiaalisen median kanava, jonka virrassa sinun tulee näkyä ja olla houkutteleva. Lienee tilapäinen tilanne.

On todellakin varmaa, että kaikki tämä on vain väliaikaista ja voimme oppia ja kehittyä digikaaospilotteina todella paljon. Kyllä lennossa on mukavampaa kuin maan povessa!

Vahvin, älykkäin ja varakkain ei ole se, joka tulee selviämään tästä digitaalisessa vallankumouksessa, vaan se, joka sopeutuu parhaiten muutokseen.

Sellainen yritys voittaa, joka tarjoaa kuluttajalle parhaan henkilökohtaisen asiakaskokemuksen ennen ostamista, sen aikana ja sen jälkeen hänen valitsemassaan ympäristössä. Eri kanavien yhdistäminen tuo valtavat synergiaedut.

Fyysinen ja digitaalinen maailma yhdistyvät, eikä kuluttaja koe niiden välillä olevan mitään eroa. He näkevät yhden kokonaisuuden.

  • Asiakkaat voivat tehdä ostoksia mihin aikaan tahansa, missä tahansa fyysisessä tai virtuaalisessa ympäristössä.
  • He tekevät sen millä tahansa käsillä olevalla laitteella: tietokoneella, läppärillä, tabletilla ja älypuhelimella käyttäen apunaa monia eri alustoja, kuten applikaatioita, nettisivuja, sosiaalista mediaa tai interaktiivista kioskia. 
  • Jotkut ostajat hyödyntävät kaikkia vaihtoehtoja yhtä aikaa tai erikseen. Jotkut käyttävät vain yhtä laitetta ja formaattia.

Ostamisesta on tullut digitaalinen ja fyysinen elämysmatka ja kaupasta ostamisen matkatoimisto.

Ennen tutkittiin markkinoita, ostovoimaa ja asuinalueita että selviäisi minne kannattaa rakentaa uusi kauppaliike. Kaavoituksen salliessa liiketila rakennettiin, kauppa avattiin ja asiakkaat tulivat tekemään ostoksensa. Tänä päivänä kenenkään ei ole enää pakko asioida myymälässä, hänellä pitää olla siihen oikeasti halu. Brändin todellinen manifesti, esilletulo tapahtuu kuitenkin vain fyysisessä myymälässä. Siinä pitää olla tunnetta ja moniaistisuutta, jota ei voi korvata, vielä.

Voimme olla onnellisia, että vielä on olemassa tuotteita, joita kuluttajat haluavat nähdä, kokeilla ja koskettaa. Mutta mitä pitää tehdä, että ihmiset haluaisivat tulla kauppaan, viihtyisivät siellä ja tekisivät ostoksia? Millenaalit (syntyneet 1981-1996) rakastavat näytöksiä, tapahtumia, pelejä ja kilpailuja. Suuret ikäluokat hakevat elämyksiä ja haluavat opastusta sekä koulutusta esimerkiksi uusien tuotteiden käyttämisestä. He arvostavat myös ostamisen helppoutta.

Muutokseen sopeutuvalla kaupalla on edessään mahtava tulevaisuus. Lapset ja nuoret ovat valmiita perustamaan omia kivijalka-ja verkkokauppoja: 13-vuotiaat ovat mukana kahvilabisneksessä, NY-yrittäjät myyvät käsitöitään netti- ja toriputiikissaan.

Digijalkakauppa – myymälä on media

Olen ainakin vuoden yrittänyt ymmärtää, miten kivijalkakaupan ja verkkokaupan yhteispeli toimisi parhaalla mahdollisella tavalla. Ja sitäkin, miten netti ja digitaalisuus saadaan tähän mukaan. Aiheesta on varsin paljon materiaaleja, oppaita ja ladattavia julkaisuja. Tietoa ei ole pantattu. Mutta on pakko tunnustaa, että päässä vallitsee aikamoinen sekamelska. Olen kirjoittamassa aiheesta tietokirjaa, ja työ on osoittautunut vaikeammaksi kuin luulin. Onko ikä tehnyt tehtävänsä, vai onko aihe todellakin niin haasteellinen?

Piirros: Digijalkakaupan historiahetkiä (letim©timolehtonen2021)

Työn otsikkona on ollut: Digijalkakauppa – myymälä on media: kivijalan ja verkon hybridi

Aiheen tiimoilta on löytynyt älyttömän paljon mielenkiintoisia asioita, ja se innostaa minua myös taustani vuoksi: olen kolmannen polven lähikauppias, nyt kylläkin evp. Kivijalkakaupasta tiedän paljon, verkkokaupasta vähemmän, media ja digitaalisuus innostaa hurjasti. Aihe lähes räjähtää käsiin, mutta aiheuttaa samalla vatsanväänteitä.

Suomalaisen kauppiaan tulevaisuus näyttää mielestäni paremmalta kuin koskaan. Tarvitaan kuitenkin uutta osaamista, oivalluksia ja luovuutta. 

Olisi hienoa saada keskustella sellaisten yrittäjien ja asiantuntijoiden kanssa, jotka ovat innostuneita kivijalkakaupan ja verkkokaupan hybrideistä.

Jos olet sellainen, otathan yhteyttä! lehtotim@gmail.com. Jaetaan kokemuksia ja keksitään ratkaisuja ja uusia ideoita.

Laitan tähän loppuun sarjakuvani, joka parhaiten kertoo asiani ydintä.

Sarjakuva: Digijalkakaupan rakentumisen palikat (letim©timolehtonen2021)

Kaupan pitää olla siellä, missä kuluttajatkin ovat ja minne he kokoontuvat. Konserteissa, puistoissa, urheilutapahtumissa, julkisissa kulkuvälineissä ja ulkoilmakahviloissa. Pitää oppia käyttämään ei niin perinteisiä formaatteja. Pop-Up kulttuuriin kuuluvat LED-näytöt, tavara-automaatit, interaktiiviset kioskit ja kontit tietokoneineen.